Pikkumies Pyry täyttää tänään 5 kk, voi tuota Hessu Hopoa. Edelleen olen erittäin tyytyväinen Pyryyn, niin luonteeseen kuin ulkonäköönkin. Mietinkin tässä yksi päivä, milloin tulee jotakin, mikä olisi hankalaa sen kanssa. Se suhtautuu uusiin paikkoihin ja ihmiseen kovin mutkattomasti ja iloisesti, kaikki käy ja ahnekin se on. Se on erittäin helposti motivoitavissa makupaloilla, leikkiessä se leikkii kyllä, mutta jos pitää valita makkaran ja lelun väliltä, niin taitaa makkara viedä voiton. :-)
Käytiin tuossa pari viikonloppua sitten kasvattajan luona kasvattajapäivillä, erittäin mukava ja iloinen päivä, oli kiva nähdä niin paljon tuttuja sekä myös uusia naamoja. Kuviakin saatiin todistusaineistoksi, kaikista koirista otettiin pääkuvat sekä rakennekuvat. Suurimmalla mielenkiinnolla tietysti odotin Pyryn pentuesisarusten näkemistä, ja onneksi niitä olikin tullut paikalle mukava määrä. Kaikki olivat todella mukavaluonteisia ja mukavasti kasvaneita. Pyry-Poika olikin paikallaolleista kaikista suurin! Ja samalla pentumaisin... Saa nähdä, mitä tuosta jössikästä oikein kasvaa. Kokonsa puolesta lähinnä "jännittää" mihin se asettuu. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, alla kaksi sydänkäpystä.
Pyrykin jaksoi hienosti olla koko päivän, tarpeen tullen oli Melissan kanssa autossa ja otti päiväunia, leikki sisarusten kanssa ja yritti pussailla kaikkien naamaa aina tarpeentullen. Jostain syystä Pyrystä hauskempia olisi olleet isommat koirat... Kotkan näyttely lähestyy, kohtapuolin pitäisi pestä Melissa kokonaan, sen turkkia kun ei voi jättää edelliselle illalle, jotta kerkeää tasoittumaan. Yleensä pesen Melissan kokonaan paria, kolmea viikkoa etukäteen ja sitten edeltävänä iltana kauluksen, jalat ja mahanalusen. Mikkeliinkin pitää katsoa pesenkö kokonaan sinnekään toista kertaa, voi olla että pesen sinnekin vain sitten tarvittavat osat. Ja joku kun vielä muistuttaisi miuta ilmoittamaan tuon Pyryn sinne Heinolaan pentuluokkaan... Oma muisti kun sattuu olemaan mitä on, niin useamman kuin kerran on jäänyt koira ilmoittamatta viimeiseen ilmopäivään mennessä johonkin näyttelyyn. Oikein innolla odotan taas että pääsen kesäkuussa Kotkaan ja heinäkuussa Mikkeliin Melissan kanssa, ja elokuussa Heinolaan Pyryn kanssa! Liian pitkä tauko koiranäyttelyistä, kevythäkkikin on kaivettu naftaliinista odottamaan käyttöön pääsyä ;-). Ja jottei kukaan luulisi että verenmaku suussa täällä näyttelyitä odotellaan, niin turha luulo. Itselle ne ovat vain hauska harrastus ja mukava tapa nähdä ystäviä, joita ei muuten tulisi välttämättä nähtyä.
Mitäs meille muuta, kisulit ulkoilee joka päivä. Niillä on yhdestä makkarista vapaa kulku ikkunan kautta sisään ja ulos kun haluavat. Aika hyvin ovat ottaneet ulkoilun vastaan, nytkin Minni kiipeilee tuossa takapihalla puupinon päällä. Onnellisilta nuo ainakin vaikuttavat, josseivat muuta. :-)
Tänään saatiin kuorma-auton lavallinen multaa pihalle, ja kukkapenkkiin on nyt mullat kärrätty (mies kärräsi, en minä..) sen sijaan itse työpäivän päätteeksi siivosin, ratsastin Rapsun, ajoin nurmikon (johon tuhraantuu se 1 ½ h melkein joka kerta) ja leikkasin koirien kynnet. Nyt meinaa jo ruveta ramasemaan, ja kohta puolin taidan käpertyä sohvalle katsomaan telkkaria loppuillaksi. Toivon mukaan seuraavalla kerralla kuvia Tessusta ja kisuleistakin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti