Aamulla kello soi 7 reikä reikä, ja eilinen iltavuoro painoi sen verran silmissä, että torkutin puoleen kahdeksaan saakka. Koirat oli kuitenkin jo kerraan päässeet ulkoilemaan kun herra X oli mennyt jo seitsemään aamusta töihin. Yhdeksältä oli siis jo paikallinen agilityhalli varattuna treeniporukalle, tosin olin unohtanut sanoa miehenpuolikkaalle että jättää meidän farkun meille, että saan koirat autoon... Joten soitto siskolle, että koukkaisiko meidät kyytiin. En kehtaa kolme isoa koiraa auton takapenkillekään änkeä.
Hallilla sitten ryhmärämän pissatus ja ulkoilutus. Treeniporukan hieman edistyneemmän ja vanhemmat aloittavat hallissa jo treenit, me jäimme Pyryn kanssa ulos leikkimään ja harjoittelemaan vähän näyttelyhommia. Ensimmäinen kerta kun harjoiteltiin seisomista, ja suhteellisen hyvin meni. Näyttelyhihna tosin oli kotona, pitääkin muistaa seuraavalla kerralla ottaa mukaan, että tottuu siihenkin. Alla todistusaineistoa, Pyry Einari 15 vko. :-)
Ahne se ainakin on :-)
Hallissa sitten vaan tsillailtiin, leikittiin ja syötiin herkkuja. Pyry oli sitä mieltä että patukassa roikkuva rottweiler on ihan paras juttu, ja hinku oli kova päästä mukaan leikkiin (jätettiin kuitenkin välistä).
Treenien jälkeen vein koirat kotiin, söin ja pistin tallikamppeet päälle. Kenttä oli melkein kokonaan (kiitos kahden päivän satamisen) sula, ja sehän Rapsun innoitti... käyttäytymään kuin sika. Kauhoi etujaloilla, korskui kaulakaareella, hyppi, pomppi, laukkasi ja riehui. Onneksi itse olin vain liinan päässä, olin osannut ounastella jotain tämän suuntaista, koska viime viikko meni Rapsulla aika monen vapaan turvin, kun satuimme siskon kanssa molemmat sairastumaan samaan aikaan. Siksipä en selkään saati sitten maastoon tänään vielä lähtenytkään. Huomenna olisi tarkoitus sitten mennä kentälle ihan ratsain, ja ratsastaa Rapsu kunnolla läpi.
Päivästä sitten kaveri kävi kahvilla katsomassa Pyryä samalla, kun ei ollut vielä kerennyt Pyryä nähdäkään. Oli kovin pettynyt kun Pyry oli jo niin iso. Illasta sitten ulkoiltiin koirien kanssa pihalla pihaa siistien. Siinähän se päivä menikin. Kerran oli puhetta töissä, että mitä tekisi, jos voittaisi lotossa. Moni sanoi, että jatkaisi töissä, koska muuten kuolisi tylsyyteen ja eikä mikään rytmittäisi päivää. Itsellä ainakaan ei tekeminen loppuisi kesken, ja eläimet nyt rytmittää päivän kuin päivän melko hyvin. Voihan sitä aina haaveilla :-D Mutta pointtina se, että tekemistä kyllä riittäisi, jokaiselle päivälle. Lopuksi vielä kuvia Pyrystä (tuli varmaan shokkina kaikille). Ikää kuvissa 13 vko, eli kuvat otettu pääsiäisenä. Nyt meinasin hyökätä lakritsijäätelön kimppuun, jota pakkaseen jäi päiväkahviseuran lähdettyä...
