Pyry 5 kk!

Pikkumies Pyry täyttää tänään 5 kk, voi tuota Hessu Hopoa. Edelleen olen erittäin tyytyväinen Pyryyn, niin luonteeseen kuin ulkonäköönkin. Mietinkin tässä yksi päivä, milloin tulee jotakin, mikä olisi hankalaa sen kanssa. Se suhtautuu uusiin paikkoihin ja ihmiseen kovin mutkattomasti ja iloisesti, kaikki käy ja ahnekin se on. Se on erittäin helposti motivoitavissa makupaloilla, leikkiessä se leikkii kyllä, mutta jos pitää valita makkaran ja lelun väliltä, niin taitaa makkara viedä voiton. :-)

Käytiin tuossa pari viikonloppua sitten kasvattajan luona kasvattajapäivillä, erittäin mukava ja iloinen päivä, oli kiva nähdä niin paljon tuttuja sekä myös uusia naamoja. Kuviakin saatiin todistusaineistoksi, kaikista koirista otettiin pääkuvat sekä rakennekuvat. Suurimmalla mielenkiinnolla tietysti odotin Pyryn pentuesisarusten näkemistä, ja onneksi niitä olikin tullut paikalle mukava määrä. Kaikki olivat todella mukavaluonteisia ja mukavasti kasvaneita. Pyry-Poika olikin paikallaolleista kaikista suurin! Ja samalla pentumaisin... Saa nähdä, mitä tuosta jössikästä oikein kasvaa. Kokonsa puolesta lähinnä "jännittää" mihin se asettuu. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, alla kaksi sydänkäpystä.

Pyrykin jaksoi hienosti olla koko päivän, tarpeen tullen oli Melissan kanssa autossa ja otti päiväunia, leikki sisarusten kanssa ja yritti pussailla kaikkien naamaa aina tarpeentullen. Jostain syystä Pyrystä hauskempia olisi olleet isommat koirat... Kotkan näyttely lähestyy, kohtapuolin pitäisi pestä Melissa kokonaan, sen turkkia kun ei voi jättää edelliselle illalle, jotta kerkeää tasoittumaan. Yleensä pesen Melissan kokonaan paria, kolmea viikkoa etukäteen ja sitten edeltävänä iltana kauluksen, jalat ja mahanalusen. Mikkeliinkin pitää katsoa pesenkö kokonaan sinnekään toista kertaa, voi olla että pesen sinnekin vain sitten tarvittavat osat. Ja joku kun vielä muistuttaisi miuta ilmoittamaan tuon Pyryn sinne Heinolaan pentuluokkaan... Oma muisti kun sattuu olemaan mitä on, niin useamman kuin kerran on jäänyt koira ilmoittamatta viimeiseen ilmopäivään mennessä johonkin näyttelyyn. Oikein innolla odotan taas että pääsen kesäkuussa Kotkaan ja heinäkuussa Mikkeliin Melissan kanssa, ja elokuussa Heinolaan Pyryn kanssa! Liian pitkä tauko koiranäyttelyistä, kevythäkkikin on kaivettu naftaliinista odottamaan käyttöön pääsyä ;-). Ja jottei kukaan luulisi että verenmaku suussa täällä näyttelyitä odotellaan, niin turha luulo. Itselle ne ovat vain hauska harrastus ja mukava tapa nähdä ystäviä, joita ei muuten tulisi välttämättä nähtyä.

Mitäs meille muuta, kisulit ulkoilee joka päivä. Niillä on yhdestä makkarista vapaa kulku ikkunan kautta sisään ja ulos kun haluavat. Aika hyvin ovat ottaneet ulkoilun vastaan, nytkin Minni kiipeilee tuossa takapihalla puupinon päällä. Onnellisilta nuo ainakin vaikuttavat, josseivat muuta. :-)

Tänään saatiin kuorma-auton lavallinen multaa pihalle, ja kukkapenkkiin on nyt mullat kärrätty (mies kärräsi, en minä..) sen sijaan itse työpäivän päätteeksi siivosin, ratsastin Rapsun, ajoin nurmikon (johon tuhraantuu se 1 ½ h melkein joka kerta) ja leikkasin koirien kynnet. Nyt meinaa jo ruveta ramasemaan, ja kohta puolin taidan käpertyä sohvalle katsomaan telkkaria loppuillaksi. Toivon mukaan seuraavalla kerralla kuvia Tessusta ja kisuleistakin!

Kesäkesäkesä!

Ihana kevät (melkin jo kesä) on myös jo täällä susirajalla ollut hyvän aikaa, lumet kun päätti lähteä niin ne lähti sitten kerralla. Mitäs me muuta kun puuhasteltu kaikenlaista pihalla säistä nauttien. Melkein kaikki puut on nyt pinottu ensi talvea varten, piha on melkein siivottu pääsiäisen  puunkaadon sekä talven roskista, kukkia istuteltu ja muutenkin leikitty hortonomia (oon kyllä ihan paska kaikissa kukka ja istutushommissa, voin sen ihan suoraan myöntää :-D)

Rapsu voi hyvin ja on melko hyvässä lihassa siihen nähden, mitä se yleensä on keväällä. Sillä kun tuppaa olemaan tapana laihtua kovin helposti, niin tänä vuonna on saatu se asia vältettyä, aloitin jo hyvissä ajoin työntämään ruokaan mukaan lisäkivennäistä, vitamiineja sekä kalkkia (Rapsu syö siis täysrehua eli kivennäistä ei pitäisi tarvita, mutta huomasin alkuvuodesta pienistä merkeistä että lisäkivennäinen saattaisia olla paikallaan). Lisäksi tänä talvena ja keväänä Rapsu on syönyt suurimmaksi osaksi säilöheinää, joka tuntuu natsaavan ruunalle paremmin kuin tavis kuiva heinä.Sulien teiden ja kentän myötä on päästy taas harjoittelemaan laukkaa (JEE), jonka ansiosta on saatu ihan pikkasen jo lisää pyöreyttä lihaksien muodossa peppuun. Käytiin alkuviikosta koko perheen voimin laittamassa laitumia, kunnostamassa talvitarhaa talven jäjiltä sekä siivoilemassa ja kuvailemassa Rapandelloa. Rapsuhan on siitä kiva hevonen, että on maasta käsin niin säyseä ja kiltti hevonen, että jopa minun äitini, joka ei ole hevosihmisiä pystyy taluttamaan ja hoitamaan Rapsua. :-)

 Mamman oma lahna <3. Pyry-Ensio kasvaa silmissä (kirjaimellisesti). Ensimmäisissä rokotukssa pennelillä painoa 10 kg, siitä melko tasan 5 viikkoa eteenpäin niin se painaa 16 kg! Hillitön kasvuvauhti, mutta Pyrde muistuttaakin tällä hetkellä hieman Hessu Hopoa, kaikella rakkaudella. Käytiin tuossa maanantaina match showssakin, eka kertaa oltiin, hihnassa juoksu meni todella nätisti, seisominen oli tosi tylsää (on kivempi hyppiä, pomppia, varastaa makkaroita, tuijotella taivaalle tai tehdä jotain kivaa. Mutta ei seistä paikallaan. Mutta kyllä se siitä, eka kerta kunnolla kun yritettiin tehdä jotain näyttelyhommia ja suhteellisen hyvin piti pippupojan hermo. Tuloksena pennuissa sininen nauha, ei sijoitusta. Paljon hyvää kokemusta saatiin, vieraat ihmiset ja koirat, eikä Pyry ollut moksiskaan. Yritettiin ottaa hyviä poseerauskuvia, mutta paino on sanalla YRITETTIIN. Saatiin jonkinlaiset aikaiseksi, ei tosin seiso ihan täydellisesti mutta saa siitä jotain osviittaa. Todellisuudessahan Pyry rupeaa olemaan siinä kasvuvaiheessa, jossa se on kaikista rumimmillaan. :-D

Takajalat jäi hiukan alle, ja näyttää melko takakorkealta tällä hetkellä. Hampaat vaihtuu parasta aikaa, ja korvat on sen takia melko raskaat. Jännä nähdä mihin ne sieltä nousevat/tippuvat kunhan hampaat on vaihdettu. Tällä hetkellä olen pitänyt sormia ristissä, ettei korvat kevenisi, tai ainakaan tippuisi samalla tavalla kuin Melissalla tippui. Melissa-mummokin pääsi mukaan mätsäriin, pikkusiskoni handlaamana. Tuomari oli kehunut kovasti Melissan kuntoa ja liikkeitä, ei olisi kuulemma ihan heti uskonut veteraani-ikäiseksi. Laitetaan nyt kuva Melissastakin, vaikkei sen korvakarvoja olekaan trimmattu. Tänään olisi vuorossa sen toisen korvan klaniksi vetäminen, jotta korva nousisi hieman. Kesäkuun puolessavälissä olisi nimittäin Kotkan Ruusu ja heinäkuun alkupuolella Mikkelin kaikkien rotujen näyttelyt, joihin Melissa osallistuu molempiin veteraaneihin.

Tessustakin tuli otettuja kivoja kuvia mätsäristä, mutta kun kaikissa kuvissa sattuu olemaan myös miehenikin niin en kehtaa niitä tänne julkistaa. Kissat ovat "ulkoistuneet", eli oleskelevat pihapiirissä. Suhteellisen helposti sujui kissojen totuttaminen ulkoiluun, ja toistaiseksi eivät ole poistuneet pihalta ja viereisestä metsästä mihinkään. Mikä kyllä sopii minulle, kunhan pääsevät nauttimaan kissan elämästä poistumatta tien puolelle, ettei käy köpelösti.

Pihakin on melkein aidattu, peintä pätkää lukuunottamatta, ja sekin pieni pätkä on takapihalla josta ei pääse kuin pellolle. Ihanan helppoa näin lämpimillä keleillä, kun vaan avaisee takaoven ja koirat saa juosta ja rellestää pihalla niin paljon kuin haluaa, kunhan välistä vaan katsoo ettei ne rellestä pellon puolella. Suhteellisen nopsaa on koirille muodostunut käsitys saako aidattomasta portista poistua vai ei, Tessulle tämä on ehkä kaikkein vaikeinta kun on kaikki ne ihanat hajut, joita olisi niin ihana lähteä seuraamaan.

Mutta nyt menen pihalle koirien kanssa karistamaan yövuorojen jälkeisen pöhnän pois.